Liikunta
Liikunta antaa hyvänolontunteen – sitä mieltä ovat ainakin useimmat. Toivottavasti näillä sivuilla annetut vinkit herättävät mielenkiintosi ja rohkaisevat kuntoilemaan.
Liikunta ja MS-tauti
Millaista liikuntaa MS-potilas voi harrastaa? Voiko jollain lajilla olla haitallinen vaikutus MS-tautiin? Nämä kysymykset nousevat usein esiin MS-potilaiden puheissa. Seuraavassa on vastauksia näihin ja myös muihin kysymyksiin.
Mitä tutkimuksissa on havaittu liikunnan vaikutuksesta MS-tautiin?
Aiemmin oletettiin, että liikunnalla on potilaiden heikentyneen lämmönsietokyvyn vuoksi haitallinen vaikutus MS-taudin etenemiseen. On arveltu, että ruumiinlämmön nousu puolella asteella hidastaa tai estää hermoimpulssin johtumista demyelinoituneissa hermosyissä, mikä saattaa johtaa MS-taudin tilapäiseen pahenemiseen. Tutkimuksissa ei ole kuitenkaan saatu tälle vahvistusta (1–2). Nykyisin ollaan sitä mieltä, että liikunnalla on pääasiassa hyödyllinen vaikutus. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että liikunta parantaa MS-potilaiden kuntoa ja henkistä hyvinvointia.
Mitä MS-potilaiden on hyvä tietää liikunnasta?
MS-potilailla elimistön lämmönsäätelykyky on usein heikentynyt, ja tämä voi rajoittaa liikunnan harrastamista. Kuntoilun jälkeen kannattaa vilvoitella uimalla tai käymällä viileässä suihkussa.
Jokaisen potilaan täytyy itse selvittää, kuinka paljon liikuntaa sietää.
Jos on näköongelmia, kannattaa välttää lajeja, joihin kuuluu nopeita liikkeitä. Tällaisia ovat esimerkiksi palloilulajit. Taudin pahenemisvaiheen eli relapsin aikana voi jatkaa kuntoilua, kunhan välttää ylirasitusta. Omaa liikkumista ei kannata verrata tavanomaisiin käsityksiin siitä, mikä on urheilullista ja mikä on oikea tekniikka. Fyysisestä haitta-asteesta riippuu, pystyykö potilas osallistumaan kilpaurheiluun. Yleensä MS-potilaalle eivät sovi hyvin kestävyyslajit, joita on vaikea keskeyttää (esim. pitkän matkan uinti, kalliokiipeily vuoristossa tai hiihtäminen vaikeassa maastossa).
Mitä hyötyä liikunnasta on MS-potilaalle?
Aivan samoin kuin terveillä ihmisillä, myös MS-potilailla liikunta parantaa sydämen toimintaa ja verenkiertoa ja auttaa painon hallinnassa. Liikuntakyvyn ylläpidolla on myönteinen vaikutus myös moniin MS-taudin oireisiin.
Tutkimuksia liikunnan vaikutuksesta MS-potilaisiin
Liikunnan avulla pyritään parantamaan potilaiden koordinaatiokykyä ja tasapainoa. Jos taudin aiheuttama haitta on kohtalainen tai suuri tai jos lämmönsietokyky on pahasti huonontunut, vesiliikunta voi sopia. Vesi kannattaa ja mahdollistaa sellaisetkin liikkeet, joita ei pysty enää muuten tekemään.
• Ryhmäliikunta on tehokkaampaa kuin liikkuminen yksin kotona. Vuorovaikutus toisten kanssa lisää hyvänolontunnetta.
• Liikunnan on todettu parantavan myös kävelykykyä ja liikkuvuutta sekä virtsarakon ja suolen toimintaa. (1)
• Eräässä tutkimuksessa testattiin MS-potilaiden voimia ja uupumusta kymmenen viikon vesiliikuntaohjelman aikana. Tutkimuksen aikana käsien ja jalkojen toimintakyky parani selvästi.
• Kuntoharjoittelun vaikutuksia MS-potilaiden elämänlaatuun selvitettiin 15 viikon tutkimuksessa. Kuntoilu paransi merkitsevästi lihasvoimaa ja keuhkojen vitaalikapasiteettia (suurin ilmamäärä, jonka pystyy hengittämään ulos mahdollisimman täydellisen sisäänhengityksen jälkeen). Tutkimuksessa potilaat harjoittelivat haitta-asteesta riippumatta kolme kertaa viikossa 40 minuutin ajan. Taudin vaikutusta mielialaan ja uupumukseen selvitettiin useissa kokeissa, ja tutkimuksessa käytettiin myös neurologista toimintakykyasteikkoa (EDSS - Extended Disability Status Scale). Olkapään, kyynärpään ja polven liikkuvuus, käsien ja jalkojen voima, sydämen ja verenkierron toiminta ja sosiaalinen kanssakäyminen paranivat. Kun elintoiminnot paranivat, uupumusta esiintyi vähemmän.
• Terapeuttisen ratsastuksen tarkoituksena on vähentää lonkkanivelen ja selän jännitystä ja kipuja. Hevosen liikkeistä on ratsastajalle apua. Ratsastusterapiaa ei pidä sekoittaa tavalliseen ratsastukseen, jossa ratsastaja ohjaa hevosta. Kanadassa tehty tutkimus osoitti, että terapeuttiseen ratsastukseen osallistuneiden kävelyvauhti, tasapaino ja mieliala olivat yhdeksän viikon harjoittelun jälkeen parantuneet. (2)
Tutkimustulokset osoittavat, että liikunnalla on samanlainen hyvä vaikutus MS-potilaisiin kuin terveisiin liikunnan harrastajiinkin.
Yhteenveto
• Harrasta liikuntaa maltillisesti mutta säännöllisesti.
• Sovita kuntoiluohjelma omaan tilanteeseesi, ja tee välillä rentoutusharjoituksia.
• Vältä liian vaativia lajeja.
• Tee lihasten jäykistymisen ja lyhentymisen vastapainoksi venyttelyharjoituksia.
• Pyörätuolissakin voi harrastaa monenlaista liikuntaa – esimerkiksi jousiammunta parantaa keskittymis- ja liikuntakykyä.
Lisää aiheesta
Viitteet
1. Petajan JH, White AT. Recommendations for physical activity in patients with multiple sclerosis. Sports Medicine 1999; 27(3): 179–191.
2. Mackay-Lyons M, Conway C, Roberts W. Effects of therapeutic riding on patients with multiple sclerosis: a preliminary trial in horseback riding. Physiotherapy-Canada 1988; 40(2): 104–9.
3. Romberg A. Fyysinen harjoittelu parantaa toimintakykyä. Avain 2005;3:36-37.
