Niinkö on?No,kenellä on kenellä ei. Minulla ainakin on huoli siitä,että onko seuraava päivä vointini puolesta yhtä hyvä ,kuin se oli eilen tai tänään ? Herätessäni kumminkin olen kiitollinen siitä,että elän ja pääsen vuoteestani ylös ilman apua ja saan nauttia tästä kauniista,lämpimästä kesästä. vilma
No kait tossa on vähän sarkasmia mukana, mutta kun elämä on jotenkin asettunut omiin uomiinsa sairaudesta huolimatta ja onnekseni en enää murehdi seuraavaa päivää ja sitä mitä sairaus tuo tullessaan niin kuin joskus ennen, olen kait sopeutunut elämään näinkin. Vaikka kyllä mä vieläkin joskus haaveilen että saisin juosta, ajaa moottoripyörää ja edes kävellä kunnolla.
Eetu
04 - 23.07.2010, 17:58
Niin,,,kyllä min äkin haaveilen kunnon kävelylenkeistä koiran kanssa metsäpoluilla ja teillä. Entisajan energisyydestä ja jaksamisesta tehdä uupumatta monia asioita. Onneksi vielä on paljon mitä voi ja jaksaa ainakin joskus touhuta.
Mikäs tässä ollessa... viettäessä kohtuu hyvin ansaittuja huolettomia eläkepäiviä.. vaikkakin reilusti ennenaikaisia.... Eikä tarvitse olla yksinkään... täältä löytyy kivoja ja fiksuja ystäviä jotka ottavat aina vastaan todella lämpimästi... Ja joilta saa tarvitsemaansa vertaistukea... vaikka onkin tällainen luonnevikainen jonninjoutava viäräleuka... :)-
Pyydän sitä kaikilta anteeksi...
Jussi
Joutilas
06 - 28.08.2010, 15:03
Ei tartte viäräleukaisuutta pyydellä anteeksi sehän on kait äidinmaidossa saatua.
Eetu
07 - 28.08.2010, 17:03
Näinpä... mutta vaikean luonteemme, joilla sellainen on, olemme kehittäneet aivan itse... :(-
(ja luoja suokoon, että tajuan "heittää lusikan nurkkaan" hiukan ennen, kuin minusta tulee säälittävä, vanha katkeroitunut kaikille nurisija josta ei ole iloa/hyötyä/seuraa edes itselleen... :)-..... ) Ja onhan se vapauttava tunne kun ei enää pelkää minkään menettämistä.... on sinut edes itsensä kanssa.. muista niin väliä juu.... :)-
Joutilas
08 - 30.08.2010, 17:37
...(ja luoja suokoon, että tajuan "heittää lusikan nurkkaan" hiukan ennen, kuin minusta tulee säälittävä, vanha katkeroitunut kaikille nurisija josta ei ole iloa/hyötyä/seuraa edes itselleen... :)-..... )...Joutilas.
Sanoit asia paikalleen Joutilas, noin se menee, tuota minäkin toivon ja rukoilen, ettei minusta koskaan tule... -tappelen sitä vastaan aivan kauhiast-.....:)
Eläkeläisen elämää – MS-forum – Yleistä MS-taudista