Kävin tuossa magneettikuvissa MS-epäilyn takia. Sen jälkeen olisi parin päivän päästä pitänyt olla selkäydinpunktio, mutta valitettavasti se siirtyi, kun lääkäri oli sairastunut. Hoitaja kuitenkin uskalsi puhelimessa kertoa, että magneetissa ei ollut löydöksiä.
Odottelenko nyt turhaan tuota uutta aikaa selkäydinpunktioon, koska ilmeisesti se ei yksinään diagnoosiin riitä? Vai perunko koko homman, kun ei plakkeja löytynyt. Oireita on ollut viitisen vuotta reilummin, mutta nehän nyt ei myöskään kerro yksinään mitään, kun voivat olla mitä tahansa.
Toisaalta helpottavaa, kun ei magneetti näyttänyt mitään, mutta toisaalta ei...
Anna vain ottaa se selkäydinpunktio, jos sekin puhdas, voit huoleti jatkaa elämääsi eteenpäin ja MS tauti toivon mukaan saadaan kokonaan poissuljettua.
On olemassa ihmisiä joilla ei ole plakkeja, mutta oireet ja selkäydinnäyte viittaavaat kuitenkin MS-tautiin. Itselläni esim. pelkän pään kuvaus olisi antanut puhtaat paperit, mutta silloin plakkini piileksivät selkäytimessä, joka myös kuvattiin. Likvor-näyte antoi sen viimeisen silauksen oireiden kanssa.
Minä olen tuosta samasta asiasta kerran keskustellut neurologin kanssa kun itsellä ei löytynyt mitään muutoksia. (vuosien päästä sitten löytyi). Kannattaa otattaa se selkäydin punktio, ompahan sitten myöhemmin mihin verrata jos tarvitsee verrata.
Nii-in, kaipa se nyt vaan täytyy sitten läpi käydä. Olen muutenkin lääkärikammoinen ja kun nyt kerran tutkimuksiin olen uskaltautunut niin pitää ottaa niistä ilo irti. :) Sikäli onnekas olin, että minut tutkimuksiin laitettiin.
Olen kolmikymppinen, joten voihan se taudin diagnosointi kestää sitten tosiaan monta vuottakin. Kuinka sait ajatukset pois, kun ei diagnoosia voitu antaa heti alkuun? Itselleni ei MS-diagnoosi edes maailmaa kaataisi, saisinpahan jonkin selityksen kaikkiin kummallisuuksiin. Sen sijaan tämä odottelu ja epätietoisuus tuntuu olevan kaikkein pahinta. Tulee sellainen olo, että jospa vaan kuvittelen nuo oireet tai ainakin niiden merkityksellisyyden.
Minä olin kans 30 kun ekat oireet tulivat (silmähermontulehdus, kasvoissa tunnottomuutta), mut sitten kun oireet katos meni 5v ennenkuin palasivat ja sain diagnoosin. Toi 5 v ei ollut ollenkaan paha aika kun elin kuin ns. terve, kun ei oireile ei sitä aina muistakkaan että on ms pelko taustalla.
Mutta se on sitten pahempi romahdus aina henkisesti kun oireet palaa, vielä nykyäänkin, vaikka harvoin muistuttavat olemassa olostaan. Taitaa toi minun mäsä muuttuneen salakavalammaksi, tekee hiljaa tihutöitään mun kropassa sen kummemmin itsestään ilmoittamatta. Vai ikäkö jo alkaa painaa kun unohtelee mitä ihmeellisempiä juttuja. Lisää muistilappuja vaan peliin ;))
Pitää yrittää olla ajattelematta koko asiaa (helpommin sanottu kuin tehty). Pakostakin tulee mieleen, kun tälläkin hetkellä vasen käsi ja jalka on taas tosi outoja. Viikko sitten oli semmoinen voimattomuuskohtaus, sekä fyysinen että henkinen, liikunnan jälkeen, että meni pari vuorokautta siitä toipuessa.
Nyt kun magneetista ei mitään löytynyt niin vähän alkaa jo hävettää nämä kaikki oireet...
Kyllä minuakin hävetti mutta turhaan sillä LP koe antoi sitten vastauksen.Ota rauhallisesti ja diagnosi kyllä tulee heti kun koe on otettu.!Sanon sen omasta kokemuksesta.Magneetti ei ole 100%..
Nyt sain uuden ajan ja se on jo 15.3. Ei onneksi tarvinnutkaan viikkoja odottaa! Kiitos kaikille vastauksista, kovin tuntuu samanlaisilta oireet kuin teillä. Jaettu ahdistus on jotenkin pienempi ahdistus. :) Niin kuin täällä on todettu moneen kertaan, ne oireethan voivat liittyä myös muihinkin juttuihin kuin MS-tautiin. Siihenkin on kuitenkin varauduttava.