Moi... Oli pakko rekisteröityä tänne ja kirjottaa jos te voisitte mua auttaa... Oon pienten lasten äiti ja nyt sitten päivystävän lekurin päätöksestä menossa neurologin vastaanotolle. MUTTA sain kirjeen torstaina ja siinä ilmotettiin, että saan kutsun 4-5kk päästä ;( Juttu on se, että oon kärsiny jo tooooodella kauan kaikista ihme vaivoista ja oireista. Kun tuossa yks päivä oikein kelasin elämää taaksepäin, tajusin, että oon ollu viimeset kolme vuotta tavalla tai toisella vaivanen. Eli sen jälkeen kun tuli ero lasten isän kanssa... Syy miks hakeuduin lääkäriin viime sunnuntaina oli se, että mun naamaan tulu puutumisoireita lauantaiaamuna ja sitä tosiaan kesti su iltaan asti. Ja nyt tänään on taas pistelly naamaa ja tuntunu oudolta, mutta en ole mihinkä soitellu. Ja myöskin paikkoja on ikävästi särkeny sieltä sun täältä... Mun oikee käsivarsi on oireillu yli puoli vuotta. Eka diagnoosi oli vaan joku tulehdus, sain lääkkeet. Viimeks kun kävin, sanottiin että rasitusvamma, kai. Eli käsi kipuilee välillä enemmän ja välillä vähemmän ja tuntuu heikommalta kuin toinen käsi. No sitten, alaselkä alko todenteolla vaivata viimesimmän raskauden aikana. Oikeelta alhaalta todella kipeä, säteili myös reittä pitkin. Myös raskauden jälkeen jatkui, sattui ja kun lähti kävelylle, saatto jalka pettää alta... Päänsärkyä on ollu nyt lähes päivittän, puutumisoireiden jälkeen. Yhtenä iltana lapseni hieroi mun hartioita ja tunsin oikeessa kädessä kummallisia pistoksia, jotain sähköiskujuttuja tms. Pyysin muksua lopettamaan kun tuntu niin kamalalta! Sen jälkeen jumiutu niskat kauheemmin kun koskaan ennen... Ei pystyny oleen oikein mitenkä ja venyttely, lenkkeily ym. tuntu vaan pahentavan asiaa! Tämä siis tällä viikolla.. nyt niska vähän parempi taas. Toisinaan huippailee, näen sellasia "tähtiä"=valopilkkuja näkökentässä. Tasapaino joskus, aika useinkin, heittelee. Kun lukee jotain niin tarttee palata aina taaksepäin kun rivit pomppii silmissä. Mun muisti on alkanu reistaileen, jos teen vaik jotain kotihommaa tms. niin yhtäkkiä unohdan mitä piti tehä tai unohdan mitä piti sanoo ja menee kauan enneku asia palaa takas mieleen... oon hajamielinenkin kai ja tuntuu joskus, että miehen puheet tai muksujen puheet menee yli hilseen :/ -07-08 talvella mulla oli sairastelukierre, koko talvena oli ehkä kaks viikkoo terveitä päiviä. Poskiontelotulehduksia, kurkkukipua, flunssaa jnejne. Ja edelleenkin oon vähän väliä kipee, vaikkei muut oliskaan. Tänään taas on naamassa pistelly ja tuntunu kurjalta. Mietin vaan, että mistä oireista ja missä kohtaa varaan uudestaan lääkäriä, ja voisko sinne neurolle mitenkään päästä aikasemmin??? Välillä pelottaa kun oon paljon lasten kanssa yksin kotona, kun isäntä on töissä.. pienin on vasta 9kk ja äidin pitäis olla skarppina koko ajan ;( Miltä tää kuulostaa vai kuulostaako miltään?? Musta vaan tuntuu koko ajan niin ihmeelliseltä ja tuntuu vaan etten oo ihan terve...
Aika tutulle kuulostaa. Mulla oli ollu voimattomuutta ja puutumista kädessä ja sain aina jumppaohjeita ja fysikaaliseen aikoja vaikkei ne mitään auttanu. Sitten menii tunto eka toisesta jalasta ja vähän ajan päästä vyötäröstä alaspäin ja sain tulehus kipu lääkkeet vaikka yritin selittää etten oo kipee mistään. Sit ton nassikan syntymän jälkeen meni taas jalka tunnottomaks enkä viittiny ees valittaa lääkärille mutta ku vein poikaa neuvolaan niin terveydenhoitaja sano että mee lääkäriin ja niin sitä mentiin. Eka kerralla ei tohtori mitään keksiny mutta sano että kuulostaa niin mielenkiintoselta että haluaa kaikesta huolimatta nähä kahen viikon päästä uudelleen ja kun sinne asti päästiin näky kaikki kahtena ja sillon se sano että kuulostaa ihan mäsältä ja laitto neurolle lähetteen. No sieltä soitettiin seuraavana päivänä ja sanottiin että jonot on pitkät joten mee neuron ensiapuun keskussairaalaan ja sinne sit mentiin. Jyväskylässä ravasin aikani tutkimuksissa ja sain ms diagnoosin. Ajoittain oli selkä niin kipee että ainoon helpotuksen toi lattialla makaaminen, mutta sekin vaan hetkeks. Nyt ei oo ollu mitään mutta oon aika varma että kun tää odotus päättyy huhtikuun lopussa paukasee mun bestis ms kylään pitemmäks aikaa.
Onko sulla mahollisuutta päästä päivystyksen kautta tutkimuksiin? Ymmärtääkö ne että oot pienen lapsen kanssa kotona etkä oo varma pärjäämisestä? Ootko kyselly kotiin apua jos et pysty hoitamaan lapsia ja kotia, siihen on oikeus. Muuta en osaa sanoo ku et koita jaksaa ja kovistele lääkäreitä aina kun jotain uutta ilmenee.
Kuullostaa kovin tutulta. Onko sulta katsottu jo kilpirauhasjutut ja sydämen toiminta. Osa oireista voisi olla sydänperäisiä, esim verenpaine korkealla tai matalalla?
itselläni tehtiin työterveyden puolella nuo kaikki edellämainitut. Kun ne olivat ok. Tuli lähete neurolle.
Mutta...aikaa sinne pääsyyn oli mulla kanssa useampi kuukausi. Mutta oireet vain pahenivat, töissä kuitenkin kävin, tosin erittäin puolikuntoisena. Kävin päivystuksessä useamman kerran, joka kerralla päivystyslääkäri laittoi kiirehtimispyynnön neurolle. Soittelin itsekin neurolle ehkä parin viikon välein. Lopulta mun turhautuneisuus ja lääkärien kiirehtimispyynnöt saivat aikaan sen, että pääsin peruutusajalle. 3kk odottelun jälkeen.
Eli tarinani opetus on se, että ole itse aktiivinen. Ravaa vaikka päivystyksessä, soittele neurolle, ole epätoivoinen. Se nopeuttaa kyllä asiaa.
Kiitos kun ootte jaksanu vastata!! :) No se lääkäri joka teki lähetteen neurolle sanoi, että lastenkin takia täytyy tää juttu selvittää. Siis kun oli ihmeissään kasvojen puutumisesta. Kädestä ei oo koskaan sanottu juur mitään, lääkärit vaan arvaillu että tulehdus tai rasitusvamma jne. On vähän käskeny liikutteleen käsiä ja kattonu toimiiks norm. ja siinä kaikki. Multa ei oo aikoihin tutkittu mitään muuta. Verenpaine mitattiin muutama viikko sitten, oli lääkärin mukaan ok. Kilpirauhas tms. juttuja ei oo testattu. On mulla kaikkee muutaki mahdollista vaivaa ollu, en jaksanu kaikkee tohon ekan viestiin kirjottaa. Esim. viime viikolla oikeelle puolelle kurkkua tuli sellanen palantunne ja sattu aina kun nielas. No nyt eilen se vaiva lähti onneks pois. Sitten yks päivä kun istuin ruokapöydässä syömässä niin tuntu että jaloista ja käsistä olis lähteny voimat, ihan yht`äkkiä, sitäkin ihmettelin että mitä ihmettä nyt tapahtuu! Mutta tilanne meni onneks melko nopeesti pois. Kyllä mä pärjään noitten kolmen kanssa, mutta pelottaa että jos tuleekin joku ihme "kohtaus" tms. joka veis sängynpohjalle tai ei pystyis tekeen mitään, että mitäs sitten tapahtuu... Vaikka ei kai sellasta nyt ihan äkkiseltään tapahdu... ? Luin jostain ms sivulta kognitiivisista ongelmista ja niitä kohtia oli 8. Vastasin kaikkiin kyllä... :( Kun oon tähän asti vaan pitäny kaikkee ihan "normaalina" enkä oo edes kiinnittäny huomioo tommosiin juttuihin, mutta nyt ton puutumishomman jälkeen aloin miettiin, ettei tää voi olla normaalia! Jotenkin on tottunu siihen että aina on jotain vaivaa, ettei tunne itteensä minään päivänä täysin terveeks... Mutta ei kai elämän sellasta kuuluis olla... Päivystävä lääkäri vaan sano, että jos tulee uusia oireita tai alkaa pelottaa, niin soittele sit tänne uudestaan ja tuu vastaanotolle. En oo vielä menny, siittä kurkkuhommastaka en mennyt, kun ajattelin ettei päivystävä lääkäri voi tämmöselle asialle mitään tehdä. Mutta ilmeisesti jos vielä olo pahenee tai tulee jotain uutta tän kaiken lisäks, niin aion soittaa suoraan sinne sairaalaan mihin pääsen sillon keväällä vasta, tuossa ilmotuksessa oli joku puh.nro...
Sama pää kesät talvet niin mitään ei muista. Mulla oli kanssa sillon läääkärin tarkastu käynnillä toinen puoli nenästä osa kielestä ja poskesta tunnoton ja noita nielemis vaikeuksia tai palan tunnetta kurkussa.
Mene vaan hyvä ihminen reippaasti heti päivystykseen valittamaan, jos tulee noita vaivoja, jotka haittaavat sinua !! Saat kiireiseksi sen lähetteen tai pääset vaikka heti neurologille ensiavun kautta. On kai sulla apuvoimia lapsia hoitamassa, jos olet vaikka hoidossa sairaalassa pari päivää ? Sovi jo nyt etukäteen, että joku tulee heti avuksi, jos tarvitset lastenhoitajaa ! Neuvolan kauttakin järjestävät jonkun, jos ei ole muita läheisiä, eihän ne lapset voi olla siellä sairaalassa, jos sinä olet hoidettavana. VOIMIA ja parempaa oloa !!
Moi taas... Tulin vähän päivittään tilannetta kun ei tänne ole enempää kommenttejakaan tullu. Tilanne ei oo parantunu yhtään. Tunnen päivä päivältä oloni voimattomammaks. Jalat on väsyneet, käsi kipuilee, raajat on vähän väliä puuduksissa (ja aina kun tässä koneella hetken istun...), väsyttää ihan tuhottomasti ja on uupunut olo... ;( Yritän tehdö kotihommia ja hoitaa lapset, kyttään vaan kelloo kun olen yksin kotona ja toivon että mies tulisi pian töistä kotiin... Viime yönä en saanu kuitenkaan nukuttua vaikka väsytti, niskaan alko sattua kamalasti kun yritin löytää hyvää nukkumisasentoo ja sitten aloin vaan pyöriä sängyssä kun ei mitenkään ollu hyvä olla... Tavarat putoilee välillä käsistä ja tuntuu kun keittiössä vaikka ruokaa laittaa, että olis laivassa tai jossain... En saanu tänäänkään aikaseks soittaa mihinkään, oon vaan niin väsyny ja alakulonen ja itkunen, että pakolliset saa tehtyä...
Pitkästä aikaa heippa vaan... Neuroaikaa sitten kiirehdittiin kun kävin päivystyksessä ja kävin neurolla eilen. Edessä verikokeet, ens viikolla selkäydinnestenäyte+verikokeet ja keväämmällä pään magneettikuvaus... En osaa ajatella oikein yhtään mitään asiasta, noi kaikki tutkimukset vähän pelottaa, enemmän kun vastaukset... :/ Enpä sitten tiedä mitä tapahtuu jos mitään ei löydy mistään. Kuka tietää...