Liikunnan hyödyt MS-tautia sairastaville
Fyysiset hyödyt
Parhaiten dokumentoidut liikunnan hyödyt MS-tautia sairastavilla liittyvät fyysiseen kuntoon. Maksimaalinen hapenottokyky (VO2max) ja aerobinen kynnys ovat tärkeitä hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnon osoittajia. Näiden paraneminen liittyy aerobiseen (hapen avulla tapahtuvaan) kestävyysharjoitteluun. Lievää tai keskivaikeaa MS-tautia sairastava voi parantaa hapenottokykyään (3 kuukauden aikana) samalla tavoin kuin terveet. Samoin MS-tautia sairastavien aerobista kynnystä on mahdollista nostaa suhteellisen lyhytkestoisen harjoittelun seurauksena.
Lihasten toimintaa voi ylläpitää ja parantaa voimaharjoittelulla. Tutkimusten mukaan MS-tautia sairastavat pystyvät parantamaan raajojen lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä perinteisiä voimaharjoitteluohjelmia hyödyntäen. Nämä ohjelmat ovat olleet tehokkaita riippumatta siitä, käytettiinkö niitä kotioloissa tai kuntosalissa.
Muita fyysisen kunnon osatekijöitä ovat luun lujuus, kehon koostumus ja liikkuvuus. Liikunnan vaikutuksista näihin kunnon osa-alueisiin ei ole paljon tietoa MS-tautia sairastavilla. Terveillä tehtyjen lukuisten tutkimusten perusteella on todennäköistä, että fyysisesti aktiiviset MS-tautia sairastavat voivat ehkäistä osteoporoosia, onnistua painonhallinnassa ja
ylläpitää tai parantaa lihasten ja nivelten liikkuvuutta.
Liikunnan avulla voi parantaa myös toimintakykyä. Erään MS-tutkimuksen mukaan, jossa oli mukana 611 osallistujaa, suurempi liikunnan määrä tutkimuksen alussa liittyi toimintakyvyn hitaampaan heikkenemiseen 5-vuotisen seuranta-ajan aikana. Lisäksi kävelyyn liittyviä monia tekijöitä, kuten nopeutta, kestävyyttä tai rasituksensietoa, voidaan parantaa lyhyt- tai pitkäkestoisella harjoittelulla.
Psykologiset hyödyt
Fyysisten hyötyjen lisäksi liikunnalla on useita psykologisia vaikutuksia, joita ei tulisi aliarvioida tai unohtaa. Liikunnan psykologisia tekijöitä ei kuitenkaan vielä kunnolla tunneta pitkäaikaissairauksien, kuten MS:n, yhteydessä. Säännöllisen liikunnan psykologisia hyötyjä ovat itsetunnon vahvistuminen, pystyvyyden tunteen lisääntyminen, nautinnon tunne ja hyvän mielialan säilyttäminen. Parhaimmillaan liikkuessa ajantunne saattaa hävitä erittäin myönteisellä tavalla (ns. flow-tunne).
Psykologiset tekijät vaikuttavat merkittävästi liikuntatottumuksiin ja liikuntaan osallistumiseen. Esimerkiksi pystyvyyden tunteen on johdonmukaisesti todettu olevan tärkeä tekijä, kun tutkitaan eri ihmisryhmien liikuntatottumuksia, MS-tautia sairastavat mukaan lukien. Liikunnasta odotettavissa olevat tulokset ja hyödyt ovat myös psykologisia tekijöitä, joiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi liikunnan harjoittamiseen.
"Pystyn ja kykenen – sairaudestani ja sen oireista huolimatta." Liikunta voi laukaista vahvoja myönteisiä ajatuksia ja siten lisätä pystyvyyden tunnetta (= uskoa omaan kykyynsä
suoriutua aiotusta tehtävästä onnistuneesti).
Yleiseen terveyteen liittyvät hyödyt
On olemassa vankkaa tieteellistä näyttöä siitä, että säännöllinen liikunta auttaa terveyden ylläpitämisessä ja suojelee kroonisilta sairauksilta, kuten verenpainetaudilta, sydän- ja verisuonitaudeilta tai aikuisiän diabetekselta. Liikunnalla voi odottaa olevan samanlaisia suojavaikutuksia myös MS-tautia sairastaville.
Amerikkalaisessa tutkimuksessa, jossa oli mukana 123 MS-tautia sairastavaa naista, kevyellä, kohtuullisella tai raskaalla liikunnalla oli yhteys sepelvaltimotaudin riskin pienentymiseen. Toisessa, pienemmässä tutkimuksessa, tulokset viittasivat siihen, että lihaskuntoharjoittelu pelkästään voi pienentää sepelvaltimotaudin riskiä lievää tai keskivaikeaa MS-tautia sairastavilla.
Viime vuosina tehdyt laajat tutkimukset antavat vahvaa osviittaa siitä, että liikunta saattaa parantaa ja suojata aivotoimintaa ikääntyvillä henkilöillä. Samanlaisia lupaavia havaintoja on tehty myös MS-taudin suhteen. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että liikunta voisi olla keino aktivoida aivojen korjausmekanismeja ja mahdollinen suojaava tekijä kognitiivisten toimintojen heikkenemistä vastaan MS-tautia sairastavilla.
Elämänlaatuun liittyvät hyödyt
Etenevän luonteensa vuoksi MS-taudilla on taipumus heikentää sitä sairastavien terveyteen liittyvää elämänlaatua. Tähänastiset tutkimustulokset osoittavat, että liikunnalla voi todellakin olla myönteistä vaikutusta tähän moniulotteiseen asiaan. Liikuntaohjelmat ovat useimmiten lisänneet MS-tautia sairastavien elinvoimaa tai sosiaalista toimintakykyä terveyteen
liittyvän elämänlaadun eri osa-alueista.
Sosiaalinen vuorovaikutus ja vertaistuki ovat avaintekijöitä elämänlaadun parantamisessa liikunnan avulla. Toisin sanoen liikunta ryhmässä, muttei yksinään, saa todennäköisimmin aikaan myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun. Lisäksi liikuntamuodolla saattaa olla vaikutusta, aerobinen kestävyysharjoittelu takaa varmemmin elämänlaadun kohentumisen kuin voimaharjoittelu.
