Hermosto
Ihmisen hermosto on monimutkainen tietoverkosto, joka muodostuu kahdesta toisiinsa yhteydessä olevasta järjestelmästä.
1. Keskushermosto
Keskushermosto muodostuu aivoista ja selkäytimestä. Se on komentokeskus, joka tulkitsee kaikkien aistinelinten, kuten silmien ja korvien, välityksellä tulevan tiedon ja säätelee lihaksiin lähteviä käskyjä. Yhteydenpito tapahtuu hermoratoja pitkin kulkevien hermoimpulssien eli sähköisten signaalien välityksellä. Aivot hoitavat myös mm. oppimiseen, muistiin, tunteisiin ja käsitteelliseen ajatteluun liittyviä monimutkaisia tehtäviä.
2. Ääreishermosto
Ääreishermosto muodostuu aisti- ja liikehermoista. Aistihermot välittävät keskushermostoon tietoja, jotka tulevat näkö-, kuulo-, maku-, tunto- tai kosketusaistin kautta. Liikehermot välittävät käskyjä keskushermostosta lihaksiin.
Heijastekaari
Yksinkertainen tapa testata keskushermoston toimivuutta on tutkia selkäytimen heijaste- eli refleksikaarta. Sen perusteella voidaan arvioida, onko potilaalla keskushermoston toimintahäiriö.
Heijasteisiin ei tarvita tietoista ajattelua eikä tahdonvoimaa. Luonnollinen refleksi on esimerkiksi, mitä tapahtuu, kun koskettaa jotain kuumaa:
- Ihon tuntohermo varoittaa vaarasta.
- Hermoimpulssi välittyy iholta selkäytimeen, jossa se siirtyy tuntohermosta liikehermoon.
- Liikehermot välittävät impulssin lihaksiin, ja se saa käden lihakset nykäisemään käden pois kuumasta.
Heijasteita voi myös testata napauttamalla kyynärpäätä tai polvea pienellä heijaste- eli refleksivasaralla.
Tietoa liikeratoja mittaavista tutkimuksista.
