MS-tautityypit
MS-tauti aiheuttaa usein selkeitä kohtauksia, joita kutsutaan myös relapseiksi, oirejaksoiksi tai pahenemisvaiheiksi. Kohtauksen yhteydessä tulee uusia oireita, jotka kestävät pitempään kuin vuorokauden, tai aiemmat oireet pahenevat huomattavasti oltuaan poissa ainakin kuukauden.
Aaltomainen MS-tauti
Jos MS-potilas toipuu joko osittain tai kokonaan (paranemisvaihe=remissio) pahenemisvaiheen (pahenemisvaihe=relapsi) jälkeen, hänellä on sairauden aaltomaisesti etenevä muoto. Usein potilas voi viettää normaalia, oireetonta elämää pahenemisvaiheiden välillä.
Toissijaisesti etenevä MS-tauti
Toissijaisesti eteneväksi MS-taudiksi kutsutaan tautityyppiä, jossa sairauden oireet jatkuvat tai pahenevat relapsien välillä.
Pahenemisvaiheita saattaa tulla tai ei tule lainkaan. Noin 60%:lle aaltomaista MS-tautia sairastavista kehittyy toissijaisesti etenevä tauti, kun ensioireista on kulunut 15 vuotta (1).
Ensisijaisesti etenevä MS-tauti
Ensisijaisesti etenevä MS-tautityyppi on harvinaisempi. Potilaan toimintakyky heikkenee ja oireet pahenevat jatkuvasti sairauden puhkeamisesta lähtien ilman pahenemis- ja paranemisvaiheiden vuorottelua.
Hyvänlaatuinen MS-tauti
Tästä luokittelusta riippumaton on niin kutsuttu hyvänlaatuinen MS-tauti, joka ei rajoita potilaan elämää merkittävästi ainakaan 15 vuoteen diagnoosin jälkeen.
Potilaalla on alkuvaiheessa yksi tai kaksi kohtausta, joista hän toipuu täysin, eikä tauti sen jälkeen pahene eikä toimintakyky huonone pysyvästi. Kyseessä on hyvänlaatuinen MS-tauti vain, jos 10–15 vuotta taudin alkamisen jälkeen toimintakyky on edelleen hyvin vähän huonontunut ja sairaus oli alunperin luokiteltu aaltomaisesti eteneväksi MS-taudiksi.
Hyvänlaatuinen MS-tauti aiheuttaa yleensä puhkeamisvaiheessa esim. aistien lieviä oireita. Hyvänlaatuista MS-tautia sairastavien määrää on vaikea määrittää.
Kuolinsyytutkimuksissa on havaittu, että kliinisesti todetuista MS-tapauksista noin 20 % on hyvänlaatuisia. On myös väitetty, että jopa 20–30 %:lla on suhteellisen hyvänlaatuinen MS-tauti ja sairauden vaikutukset pysyvät vähäisinä 10–15 vuoden ajan tai pitempäänkin (5).
Viitteet
1. Pirttilä T. MS-taudin varhainen diagnostiikka, Suomen Lääkärilehti 2003; 49-50: 5019-5023.
2. Kuusisto H. MS:n luokittelu on yhä tarkempaa. Avain 2005;3:22-23.
3. Elovaara I, Erälinna JP, Färkkilä M, ym. Multippeliskleroosin diagnostiikka ja lääkehoito. Käypä hoito -suositus. Duodecim 2002;118:1411-23, 1. päivitys 3.7.2006, s. 1-18.
(Artikkeli luettavissa myös Internetin kautta osoitteessa http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kaypahoito?suositus=H36070)
4. Sumelahti ML. Suomi MS:n korkean riskin aluetta. Avain 2005;3:12-13.
5. Hawkins CP & Wolinsky JS. Principles of Treatments in Multiple Sclerosis. Butterworth-Heinemann, Oxford, 2000, 324.
