Neurologiset arviointiasteikot
EDSS-luokituksen keskeiset piirteet
MS-taudin oireiden vaihtelevuus vaikeuttaa EDSS-luokituksen käyttöä. Lukuja on verrattava huolellisesti, koska EDSS-luokitus ei ole lineaarinen eli eri vaiheiden väliset erot eivät ole samanlaisia. Esimerkiksi kuudennen vaiheen oireet eivät ole kaksi kertaa niin vakavia kuin kolmannen vaiheen.
EDSS-luokitus ei ole suoraviivainen myöskään kuhunkin vaiheeseen kuluvan ajan suhteen. Tämän voi havaita liitteenä olevasta kaaviosta, josta näkyy, kuinka kauan keskimäärin MS-tautia sairastava on tietyssä EDSS-vaiheessa. Aika voi vaihdella huomattavasti vaiheesta toiseen.
MS-potilaiden oireet eivät usein muutu paljoakaan moneen vuoteen diagnoosin jälkeen. Ne voivat kuitenkin voimistua EDSS-luokituksen ensimmäisten vaiheiden aikana, koska asteikon alkupää on hyvin herkkä pienille muutoksille. Tämä asteikon ominaispiirre antaa virheellisesti sen vaikutelman, että tauti etenisi nopeasti varhaisvaiheessa. Potilas saattaa huolestua tarpeettomasti, jos hän siirtyy nopeasti EDSS-luokituksen ensimmäisten vaiheiden läpi, vaikka nimenomaan myöhemmillä vaiheilla on suurempi vaikutus liikuntakykyyn. Tämä voi olla harhaanjohtavaa, kun arvioidaan tutkimuslääkkeiden vaikutusta. Jos yksi lääke hidastaa sairauden etenemistä EDSS-luokituksen alkupään vaihteluille herkkien vaiheiden aikana, se voi näyttää vaikuttavan edullisemmin kuin toinen lääke, joka hidastaa sen etenemistä asteikon loppuvaiheiden aikana.
Verrattaessa kliinisiä tutkimustuloksia on tärkeää ottaa huomioon siinä olleiden potilaiden EDSS-pistemäärä. Tutkimusta aloitettaessa kahden tutkimuslääkkeen vertailu on vaikeaa, jos yhden tutkimusjoukon EDSS-arvot ovat pieniä ja toisen suuria.
Ihannetapauksessa tutkimukseen tulisi ottaa mukaan potilaita, joiden EDSS-arvot vaihtelevat suuresti, jotta voitaisiin arvioida lääkkeen vaikutus suurempaan potilasjoukkoon.
