Usein kysyttyä
Voinko hankkia lapsia?
Perheenlisäystä on harkittava huolellisesti silloin, kun toisella tai kummallakin puolisoista on MS-tauti. Monet ovat huolissaan siitä, että myös heidän lapsillaan on riski sairastua MS-tautiin. Vaikka lasten riski sairastua on hieman muuta väestöä suurempi kun jompikumpi vanhemmista sairastaa MS-tautia, on tärkeää muistaa, että se on silti hyvin pieni.
MS-taudin periytyvyys
Vaikka MS-tauti ei periydy suoraviivaisesti, MS-tautia sairastavien lähisukulaisilla on tavallista suurempi riski sairastua. Perheitä koskevissa MS-taudin tutkimuksissa on havaittu, että lapsen elinaikainen riski sairastua tautiin on 3–5 %, jos ainoastaan toisella vanhemmista on MS-tauti. Riski vaihtelee, jos useammalla perheenjäsenellä on MS-tauti tai MS-tautia esiintyy sekä äidin että isän suvussa.
Pitkän aikavälin seuraukset
Lasten hankinnasta päätettäessä on otettava huomioon myös pitkän aikavälin seuraukset. Kannattaa harkita esimerkiksi nykyistä ja tulevaa toimintakykyä, puolisoiden mahdollisuuksia huolehtia lastenhoidosta ja kasvatuksesta, perheeltä ja ystäviltä saatavaa tukea ja taloudellista tilannetta.
Raskauden aikana pahenemisvaiheet eivät näytä lisääntyvän. Niitä on raskauden aikana tavallista vähemmän, kun taas vauvan syntymää seuraavan puolen vuoden aikana tavallista enemmän. MS-taudin ei ole osoitettu vähentävän hedelmällisyyttä tai lisäävän keskenmenojen, synnynnäisten epämuodostumien tai kuolleena syntyneiden määrää (2).
Kaikki MS-tautia sairastavat eivät käytä samaa lääkitystä, vaan pahenemisvaiheiden ja MS-taudin oireiden hoitoon käytetään useita erilaisia lääkkeitä. Jotkin lääkkeistä (tai niiden yhdistelmät) saattavat olla haitallisia kehittyvälle sikiölle (esimerkiksi interferonin käyttö ei ole sallittua raskauden aikana). Lisäksi osa potilaista noudattaa erityisruokavaliota tai saa muuta hoitoa (lääkärin seurannassa tai ilman), josta on todettu olevan hyötyä. Lapsen hankkimista suunnittelevien tulisi ennen raskaaksi tuloa keskustella lääkärinsä kanssa hoidosta ja lääkityksestä, jotta pystyttäisiin arvioimaan, mitä haittaa niistä voisi olla kehittyvälle sikiölle.
Raskauden ei ole havaittu vaikuttavan pitkällä aikavälillä haitallisesti toimintakykyyn eikä sairauden etenemiseen (3). Imettämisellä ei näytä olevan yhteyttä synnytyksen jälkeiseen pahenemisvaiheiden lisääntymiseen, mutta se voi olla yhteydessä voimakkaaseen uupumiseen.
Päätöstä lapsen hankkimisesta ei pidä tehdä harkitsematta tarkkaan kaikkia seuraamuksia. MS-tauti voi vaikuttaa perheen toimintaan, ja lasten hyvinvoinnin on oltava ensi sijalla sairauteen mukauduttaessa. On hyvä muistaa, että lastenkasvatukseen tarvitaan pitkäaikaista sitoutumista, ja vanhempien on pohdittava MS-taudin vaikutusta sinä noin 18 vuoden ajanjaksona, jolloin he ovat aktiivisesti mukana lapsen kasvatuksessa. Ei siis pidä pohtia ainoastaan raskausaikaa ja vastasyntyneen hoitoa. Lasten hankkimista suunnittelevien tulee perehtyä MS-tautiin ja ymmärtää, että pitkällä aikavälillä MS-potilaan perhe voi tarvita tavallista enemmän tukea. Päätöksen tulisi perustua ensisijaisesti siihen, halutaanko perustaa perhe. Vaikka MS-tautia sairastavan on otettava tavallista enemmän asioita huomioon, sairaus ei sinänsä ole este lasten hankinnalle.
Viitteet
1. Airas L. MS-tauti ja raskaus. Schering-Uutiset 2005;3:10-11.
2. Lorenzi AR, Ford HL. Multiple sclerosis and pregnancy. Postgraduate Medical Journal 2002; 78: 460–464.
3. Elenkov IJ, Wilder RL et al. IL-12, TNF-α, and Hormonal Changes during Late Pregnancy and Early Postpartum: Implications for Autoimmune Disease Activity during These Times. Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism 2001; 86 (10): 4933–4938.
Aiheesta lisää
Tiedolla ja tunteella - raskaus ja perhesuunnittelu, neurologian erikoislääkäri, dosentti Laura Airaksen haastattelu, Primo 1/2008, s. 8-9
