Mikä MS-tauti on?
Miten tauti alkaa?
MS-tauti on aivojen valkean aineen tulehduksellinen tauti. Kyseessä ei kuitenkaan ole bakteerin tai viruksen aiheuttama tulehdus, vaan jostain vielä tuntemattomasta syystä MS-taudissa kehon oma puolustusjärjestelmä (immuunijärjestelmä) alkaa toimia omaa elimistöä vastaan. Tällöin muualla elimistössä virheellisesti aktivoituneet tulehdussolut pääsevät aivoihin, pitävät omaa aivojen tukikudosta vieraana solukkona ja käynnistävät tulehduksen sitä vastaan. Tavallisten virus- tai bakteeritulehduksen epäillään aktivoivan tulehdussolut, mikä käynnistää tulehdusreaktion aivoissa, mutta yhtä yksittäistä aiheuttajaa ei ole löytynyt laajoista tutkimuksista huolimatta. MS-tauti onkin monen eri tekijän yhteisvaikutuksen tulosta ja sekä ympäristö- että perintötekijät vaikuttavat taudin puhkeamiseen.
Riskitekijät
MS-taudin riskitekijöinä on maantieteellinen sijainti: tauti on huomattavasti yleisempi pohjoisilla leveysasteilla. Tämä voi olla yhteydessä sekä edellä mainittuihin bakteeri- ja virustartuntoihin että D-vitamiinin saantiin. Naiset sairastuvat herkemmin kuin miehet, tauti todetaan harvemmin enää yli 40-vuotiailla. Taudin tiedetään myös olevan yleisempi teollistuneissa maissa. Kaksosten MS-tautitutkimuksista tiedetään, että vaikka tautiriski on tuolloin huomattavasti normaalia korkeampi, se ei kuitenkaan kehity kuin 25%:lle toisista kaksosista toisen sairastumisen jälkeen. Tauti ei siis ole selkeästi perinnöllinen, mutta perinnölliset tekijät altistavat taudin puhkeamiselle.
Keskushermoston rakenne
Keskushermosto, aivot ja selkäydin, toimivat kehon komentokeskuksena. Niistä lähtevät hermot joko kuljettavat viestejä kehon eri osiin tai tuovat viestejä elimistöstä keskushermostoon. Nämä viestit kulkevat hermosolun haarakkeita eli aksoneja pitkin. Aksonin ympärillä oleva hermotuppi on myeliini-nimistä rasva-ainetta, joka nopeuttaa sähköisten impulssien kulkua aksonissa. Aivojen tukikudokseen kuuluvat solut, oligodendrosyytit, tuottavat myeliiniä aksonien ympärille. Aivojen kuorikerros on ns. harmaata ainetta, jossa varsinaiset hermosolut sijaitsevat. Aivojen syvemmät osat ovat enimmäkseen ns. valkeaa ainetta, jossa harmaasta aineesta lähtevät aksonit kulkevat erilaisten tukikudossolujen ympäröimänä.
MS-taudin synty
MS-taudissa yllä kuvailtu tulehdus vaurioittaa aksonia ympäröivää myeliinituppea ja oligodendrosyyttejä, jotka tuottavat myeliiniä ja pitävät myeliinituppea kunnossa. Ilman suojaavaa myeliiniä hermosolujen toiminta vaikeutuu ja viestin välitys keskushermostosta muualle elimistöön ja takaisin voi hidastua, muuttua poikkeavaksi tai jopa estyä kokonaan. Tämä ilmenee MS-taudin oireina, joiden tyyppi riippuu tulehduskohdan sijainnista. Taudin alkuvaiheessa kadonneen myeliinin tilalle pystytään tuottamaan uusi myeliinituppi, joten oireet katoavat tavallisesti viimeistään muutaman viikon kuluttua. Myeliinitupen lisäksi myös sen suojaama hermohaarake, aksoni, voi vaurioitua tulehdusreaktiossa. Aksonivauriokin voi vielä parantua, mutta ilmeisesti ainakin osa vaurioista on pysyviä. Aiemmin uskottiin, että aksonivaurioita tapahtuu vain taudin myöhemmässä vaiheessa, mutta uudet tutkimukset ovat antaneet viitteitä aksonivauriosta aivan taudin alkuvaiheessakin.
MS-taudin tulehduspesäke voidaan havaita aivojen magneettikuvauksessa, samoin kuin tulehduksen jättämät arvet, joita voi MS-taudissa olla useita (usea = multippeli, arpi = skleroosi). Usein magneettikuvauksessa nähdään useita eri aivojen alueilla sijaitsevia MS-tautiin sopivia pesäkkeitä, vaikka oireita olisikin vain yksi. Tämä todistaa, että MS-tauti voi olla aktiivinen ”pinnan alla” ilman, että selkeitä havaittavia oireita ilmenee.
