MS-taudin neljä eri tyyppiä
- Aaltomainen eli relapsoiva-remittoiva multippeliskleroosi
- Toissijaisesti etenevä eli sekundaarisesti progressiivinen multippeliskeroosi
- Alusta lähtien etenevä eli primaarisesti progressiivinen multippeliskeroosi
- Hyvänlaatuinen (benigni) multippeliskeroosi
Aaltomainen MS-tauti
Kaikkein yleisin tautityyppi, jota tavataan n. 80 %:lla MS-tautiin sairastuneista. Taudin varhaisvaihe voi olla oireeton joskus jopa usean vuoden ajan ensimmäisen oireen jälkeen. Nimensä tautimuoto saa usein pitkistäkin oireettomista jaksoista, joiden jälkeen oireita ilmaantuu tavallisesti äkillisesti, usein jonkin juuri sairastetun tulehdustaudin jälkeen, kestäen muutamia päiviä tai viikkoja ja häviten sitten kokonaan. Oirejaksojen välillä saattaa vaikuttaa siltä, että MS-tauti ei etene lainkaan.
Toissijaisesti etenevä MS-tauti
Pidetään MS-taudin pidemmälle edenneenä muotona. N. 60%:lle aaltomaista tautia sairastavista siirtyy toissijaisesti etenevään taudinmuotoon, kun sairauden toteamisesta on kulunut 15 vuotta. Tällöinkin esiintyy edelleen pahenemisvaiheita, joskin vähemmän, mutta oireet eivät katoa enää kokonaan, vaan potilaille jää oireita usein liikuntaongelmien muodossa myös pahenemisvaiheiden välillä.
Ensisijaisesti etenevä MS
Harvinainen, sitä esiintyy vain n. 10 %:lla kaikista MS-tautiin sairastuneista. Tällöin esiintyy alusta asti eteneviä oireita, jotka eivät välillä parane. Toimintakyky heikkenee pikku hiljaa, mutta välillä voi olla tasaisiakin vaiheita ja jopa pientä paranemista. Ensisijaisesti etenevä tauti on yleisempi miehillä.
Hyvänlaatuinen MS
Aiheuttaa vain 1-2 pahenemisvaihetta, joiden jälkeen potilas ei enää saa uusia oireita. Toiseen pahenemisvaiheeseen voi kulua jopa 20 vuotta, eli sairaus ei etene juuri lainkaan. Tätä tautimuotoa tavataan n. 10%:lla niistä, jotka saavat ensimmäisen MS-tautiin sopivan oireen. Ensimmäisen oirejakson jälkeen on kuitenkin vaikea ennustaa, kenen oireisto on hyvänlaatuinen, kenellä taas on huomattavasti tavallisempi, aaltomainen MS-tauti.
