MS-taudin diagnostiset kriteerit
Aaltomainen MS-tauti
Aaltomaisen MS-taudin diagnoosin ehtona on yksiselitteisesti vähintään kahden erityyppisen neurologisen oireen ilmaantuminen vähintään kahtena toisistaan selvästi eroavana ajankohtana, jolloin täyttyvät ns. ajallisen ja paikallisen hajautumisen ehdot. Käytännössä tämä tarkoittaa, että taudin aktiivisuutta pitää löytyä oireina, jotka ovat lähtöisin useilta eri aivojen alueilta, kuten isojen aivojen eri puolilta, pikkuaivoista tai aivorungosta. Lisäksi tarvitaan näyttöä pahenemisvaiheista, joita on oltava vähintään kaksi yli kuukauden välein, jotta MS-taudille tyypillinen aaltomainen käyttäytyminen tulee esille. Kahden pahenemisvaiheen oireiston on erottava toisistaan, mikäli molemmissa on vain yhdenlainen oire mukana.
McDonaldin kriteerit
Koska tiedetään MRI-kuvauksen olevan hyvin herkkä MS-taudin toteamisessa, hiljattain MS-taudin diagnostiset kriteerit muutettiin niin, että ne nojaavat enemmän magneettikuvaukseen, mikäli kuvaukseen päädytään MS-tautiin viittaavien neurologisten oireiden ja löydösten jälkeen. Näitä uusia kriteereitä kutsutaan McDonaldin kriteereiksi. Mikäli kuvausleikkeistä löytyy useita MS-taudille tyypillisiä muutosalueita eri aivojen alueilta, voidaan tätä jo pitää osoituksena taudin aktiivisuudesta eri keskushermoston alueilla, jolloin täyttyy taudin paikallisen hajautumisen ehto. Mikäli kuvaus uusitaan noin 3 kk kuluttua ensimmäisestä ja kuvissa löytyy uusia, aktiivisia MS-taudin muutoksia, täyttyy periaatteessa myös ajallisen hajautumisen eli aaltomaisuuden ehto.
Edelleen uusienkin kriteereiden mukaan MS-tauti voidaan periaatteessa todeta pelkkien kliinisten oireiden ja löydösten perusteella, mutta käytännössä magneettikuvauksen saatavuus Suomessa on niin hyvä, että kaikissa MS-taudin epäilyissä kuvaus suoritetaan, mikäli potilas ei siitä kieltäydy. Selkäydinnestenäyte täydentää diagnoosia, mikäli magneettikuvauslöydös ei ole riittävä. Lisäksi se antaa suoraa tietoa keskushermoston tulehduksellisesta aktiivisuudesta ja sen avulla voidaan sulkea pois muita immuunivälitteisiä sairauksia, joten käytännössä MS-tautia epäiltäessä tehdään sekä kuvantamistutkimus että selkäydinnestetutkimus.
McDonaldin kriteereillä saadaan siis MS-diagnoosi tehtyä aiempaa varhemmin ja potilaiden kannalta tämä saattaa olla helpottavaakin mietittäessä monenlaisia koulutukseen, työhön ja perhe-elämään liittyviä kysymyksiä nuorten aikuisten kohdalla. Varhennettu diagnoosi on tärkeää myös hoidon aloituksen kannalta, koska MS-taudin hoitoon käytettävät lääkkeet tehoavat parhaiten taudin alkuvaiheessa (katso lisää alla).
Ensisijaisesti etenevä tauti
Ensisijaisesti etenevän MS-taudin kriteerit poikkeavat aaltomaisen taudin kriteereistä niin, että taudin on kliinisesti edettävä vähintään vuosi, selkäydinnesteen muutosten pitää tukea diagnoosia ja magneettikuvauslöydösten on täydennettävä kokonaiskuvaa. Magneettimuutokset ovat samat kuin aaltomaisessa taudissa. Myös herätevastetutkimuksia voidaan käyttää, mikäli MRI-kuvaus ei ole diagnostinen. Kriteerit halutaan pitää tiukkoina, koska jatkuva neurologisten oireiden eteneminen sopii periaatteessa moneen muuhunkin neurologiseen tautiin ja ensisijaisesti etenevä MS ei ole kovin yleinen.
